Suomalaiset perheet

Perhe

Suomalaiset perheet viettävät vapaa-aikaa arkisin mieluiten kotona. Digitaalisuus on tuonut suuria muutoksia illanviettoon kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet suomalaisista käyttää somea päivittäin.

Suomessa arvostetaan vapaa-aikaa yhä enemmän, ja ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan. Lapsiperheiden ajankäytössä on tapahtunut positiivista kehitystä, perheelle halutaan antaa aikaa ja kehittää yhteistä tekemistä. Tärkeäksi koetaan se, että kaikilla on mukavaa. Miehet ovat alkaneet ottaa enemmän vastuuta kotielämästä, etenkin lastenhoidosta.

Suomalaiset perheet arvostavat vapaa-ajalla enemmän kiireetöntä yhdessäoloa kotona kuin erikseen suunniteltua laatuaikaa, kertoo Väestöliiton tutkimus lapsiperheiden ajankäytöstä. Moni myös kokee laatuajan käsitteen negatiivisena. Vanhemmat nipistävät yhteistä aikaa perheelle useimmiten kotitöistä ja omista harrastuksista. Menot pyritään aikatauluttamaan niin, että koko perhe olisi välillä yhdessä.

Vaikka työtä tehdään vähemmän kuin ennen, aikapulan kokemukset ovat silti lisääntyneet. Tähän mahdollisesti vaikuttavat työn lisääntynyt pätkittäisyys ja epäsäännöllisyys, palveluiden ja kauppojen aukiolon piteneminen ja lasten harrastusten monipuolistuminen.

Vapaa-aikaa vietetään suomalaisissa perheissä arkisin useimmiten kotona tietokoneen äärellä, älypuhelimella sosiaalisessa mediassa, katsotaan televisiota tai pelataan lautapelejä. Perheen yhdistäviä kohtaamispaikkoja kotona ovat keittiö ja sauna: päivällishetki pyritään olemaan ruokapöydän ääressä koko perheen voimin, saunassa rentoudutaan yhdessä ja irtaudutaan arjen kiireestä. Ulos lähdettäessä käydään esimerkiksi kirjastossa, museossa tai näyttelyssä. Elokuvat ja konsertit ovat suosituimmat kulttuuritilaisuudet.

Digitaalinen vallankumous on vaikuttanut suuresti vapaa-ajan viettoon. Suomalaiset tapaavat ystäviä ja sukulaisia harvemmin.

Lapset pelaavat tietokoneella

Perheiden vapaa-ajan vietto on muuttunut viime vuosikymmenen aikana huomattavasti. Digitaalisuus vaikuttaa arjessa yhä enemmän, ja pelit ovat saaneet entistä suuremman merkityksen. Yli puolet suomalaisista on sosiaalisessa mediassa useita kertoja päivässä, joka neljäs jatkuvasti. Lähes kaikki alle 45-vuotiaat käyttävät ainakin yhtä somekanavaa tai pikaviestipalvelua.

Suomalaiset eivät enää tapaa sukulaisia ja ystäviä yhtä paljon kuin ennen, ja valtaosa käyttää yhteydenpitoon somea. Säännöllinen yhteydenpito puhelimella tai verkossa vanhempiin on vähentynyt. Myös aikuiset lapset ja vanhemmat tapaavat yhä harvemmin kasvokkain.

Vapaa-ajalla tapahtuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika on vähentynyt peruskouluikäisillä nuorilla. Tyttöjen ja poikien ajankäytössä on eroja. Pojat käyttävät iltapäivisin tietokoneella pelaamiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin tytöt. Tietokonepelit ovat pojille ykkösharrastus, sen jälkeen liikunta, muu tietokoneen käyttö, muut harrastukset ja kulttuuri- tai urheilutapahtumiin osallistuminen. Tytöt käyttävät poikia enemmän aikaa muuten tietokoneella, television ääressä, läksyjen parissa, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja kotitöihin.

Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana, samoin lukeminen ja kirjoittaminen. Perinteinen television katselu on siirtynyt nettiin.

Suomalaiset eivät enää liiku yhtä paljon kuin aiemmin, päivittäinen liikunta on vaihtunut muutamaan harrastuskertaan viikossa. Tytöt liikkuvat ja ulkoilevat vähemmän kuin pojat.

Luontoharrastukset, kuten marjastus, sienestys, metsästys ja kalastus ovat menettäneet suosiotaan viime vuosien aikana. Tähän on vaikuttanut paitsi digitalisaatio, luultavasti myös kaupungistuminen.

Lähes jokainen suomalainen lukee edelleen ainakin yhden kirjan vuodessa, mutta lukeminen on vähentynyt: vuonna 2017 enää kuusi kymmenestä yli 15-vuotiaasta luki päivittäin sanomalehtiä. Lehtiä luetaan paljon verkossa, mutta kirjojen lukeminen sähköisesti ei ole vieläkään kovin yleistä.

Kuvataiteiden harrastaminen ja instrumenttien soittaminen on pysynyt lähes samana, mutta kädentaidot ovat hiipuva harrastus. Jonkinlaisia käsitöitä kertoo tekevänsä enää joka toinen suomalainen.

Kirjoittamisen harrastaminen on vähentynyt huomattavasti runsaan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2002 joka neljäs piti päiväkirjaa, mutta nykyään enää joka kymmenes. Perinteisiä kirjeitä ei enää juuri kirjoiteta. Blogit eivät ole siirtäneet kirjoitusharrastusta internetiin, sillä 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista bloggaa vain 2 %.

Digitaalisuus on vaikuttanut myös television katseluun viime vuosina. Nettipalvelu on kasvanut suositummaksi kuin perinteinen television katselu ohjelmien lähetysaikaan. Kotisohva ei ole enää se suosituin paikka, vaan televisiota katsellaan eri laitteilta ja eri pisteissä kotona ja muualla.