Ovatko äänikirjat hyviä aivoille?

Karolina Grabowska

Äänikirjojen kuuntelu on juuri nyt hyvin suosittua. Äänikirjasovellukset löytyvät yhä useamman mobiililaitteesta, ja niitä kuunnellaan ruuhkabussissa, koiraa ulkoiluttaessa ja koti- sekä puutarhatöitä tehdessä. Opiskelu tai keskusteleminen ei onnistu hyvää tarinaa kuunnellen, mutta monet rutiininomaiset työt kyllä. Kokeile sinäkin äänikirjaa seuraavan kerran, kun imuroit, perkaat mustikoita tai leivot kakkua – aika kuluu kuin siivillä dekkarin, elämäkerran tai vaikkapa jonkin self help -kirjan parissa. 

Suomalaiset on opetettu arvostamaan lukemista. Lukemista pidetään hyveenä, mikä tekee hyvää koko ihmiselle. Kirjojen lukeminen kehittää aivoja, laajentaa sanavarastoa ja esimerkiksi avartaa kuvaa maailmasta. Onko äänikirjojen kuunteleminen hyvästä aivoille?

Äänikirjatkin laajentavat sanavarastoa

Äänikirjatkin laajentavat sanavarastoa. Erityisen paljon äänikirjat laajentavat lasten ja kieltä vasta opettelevien sanavarastoa. Äänikirjat voivat opettaa uusia sanoja myös kirjan kieltä äidinkielenään puhuvilla. Suomen kieli on hyvä esimerkki, sillä se on todella rikas. Varsinkin vanhahtavat sanat ovat jo ”siivoutuneet” pois puhekielestä ja viihdelehtien sivuilta, mutta kaunokirjallisuudessa niitä voidaan käyttää edelleen. Kaunokirjallisuuden avulla voimme oppia esimerkiksi uusia murresanoja, lainasanoja tai uusia tulokkaita. Sanan merkitystä ei välttämättä tarvitse googlailla, jos lauseyhteys paljastaa sanan merkityksen. Kohta sinäkin huomaat puhuvasi koussikasta tai hirinästä! Voit hyödyntää laajentunutta sanavarastoasi arkikeskusteluissa tai vaikka blogissasi. 

Äänikirjat voivat auttaa aivoja ymmärtämään kirjan tarinaa paremmin

Julkaisussa Journal of Verbal Learning and Verbal Behavior julkaistu tutkimus osoittaa, että aivot saattavat ymmärtää kirjan tarinan paremmin kuullessaan sen luettuna. Kannattaa kokeilla äänikirjoja, sillä saatat saada kirjoista vast’edes enemmän irti (eivätkä hartiatkaan jännity painavaa kirjaa pidellessä). 

Osaselitys sille, miksi tajuamme kirjan sisältöä paremmin luettuna, voi olla se, ettei äänikirjan lauseita voi lukea uudelleen. Aivot virittäytyvät automaattisesti ottamaan lauseet vastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Saatat huomata ymmärtäväsi paremmin myös tiedekirjallisuutta, kun et lue kirjaa itse. Mitä miellyttävämpi ääni lukijalla on, sitä mukavampaa kirjaa on kuunnella – ja sitä paremmin asiat saattavat jäädä päähän.

Tässä valossa onkin sääli, ettei tenttikirjoja yleensä saa äänikirjoina. Kaikenikäiset voisivat oppia uusia asioita paremmin, kun kuulisivat ne luettuna. 

Äänikirjoja myös lapsille – älä silti unohda iltasatua

Lapset rakastavat äänikirjoja siinä kuin aikuisetkin. Markkinoilla on paljon lapsille sopivia äänikirjoja, joiden parissa lapsen aika kuluu mukavalla tavalla. Esimerkiksi pitkät automatkat sujuvat vastaisuudessa mukavammin, kun jokainen matkustaja voi kuunnella omaa äänikirjaansa. 

Äänikirja viihdyttää lasta myös silloin, kun sinä haluat keskittyä ruoanlaittoon tai esimerkiksi veroilmoituksen korjaamiseen. Äänikirjan mukana lapsi voi tehdä seikkailuja ja oppia uutta. Lapsestasi tulee koko ajan fiksumpi ja sanavarastoltaan laajempi, ja nämä asiat auttavat häntä sekä koulumaailmassa että yksityiselämässä

Äänikirjat voivat herättää hänessä tiedonjanon ja rakkauden kirjoihin – asioita, mitkä voivat viedä hänet vielä pitkälle.

Muista silti varata aikaa ainakin iltasadun lukemiseen – ja lapsen kanssa keskustelemiseen. Äänikirjalla on monia hyviä puolia (kuten se, että lapsi voi sen avulla kuulla lempikirjansa vaikka sata kertaa, eikä lukijan ääneen silloinkaan hiivi tympääntyneisyys), mutta se ei keskustele lapsen kanssa tarinan herättämistä ajatuksista. 

Kun luet lapselle joskus myös itse ja annat lapsen kommentoida kuulemaansa, hän oppii ilmaisemaan erilaisia tunteita. Pikkuhiljaa lapsi oppii ottamaan kantaa kuulemaansa, jopa väittämään vastaan. Rohkaise lasta perustelemaan omia näkemyksiään, niin hänestä tulee hyvä keskustelija. Muistuta tarvittaessa siitä, että mielipiteitä voi olla joka lähtöön. Kirjojen ja keskustelujen avulla lapsi oppii empatiaa. Vaikka omia mielipiteitään saa puolustaa, on hyvä ymmärtää, että toisten esittämät näkökannat kannattaa ottaa vakavasti. 

Lapselle lukeminen on siis kaikin puolin kehittävää ja sivistävää toimintaa, mutta se voi myös parantaa lapsen ja vanhempien suhdetta. Yhteinen iltahetki voi olla molemmille osapuolille tärkeä hetki, ja näitä mukavia yhdessä olemisen hetkiä voi muistella lämmöllä. Iltasatuhetkien muisteleminen voi antaa voimaa murrosiän myrskyissä. Mikään ei tietenkään estä lukemasta tarinoita murrosikäisellekin, mutta siinä vaiheessa nuori tahtonee lukea itse itselleen (tai valita itse omat äänikirjansa sovelluksesta). Iltasatuhetkestä voikin muokkautua eräänlainen lukupiiri, missä keskustelette viime aikoina lukemistanne tai kuuntelemistanne kirjoista. Nuorella voi olla antaa sinulle erittäin hyviä kirjasuosituksia – sellaisia, mitkä auttavat ymmärtämään paremmin nuorten maailmaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta!